27.1.2015

Idea #44: Miesten villasukat



Tämäkin projekti on osa UFO-haastettani vuodelle 2015. Sen ideana on, että kaivan nurkkiini kerääntyneet keskeneräiset käsityöt näkyville ja työstän niitä hitaasti, mutta varmasti valmista kohden. Sain sukat valmiiksi jo hetki sitten ja ne ovat jo päässeet käyttöön asti.





Näiden sukkien erikoisuus oli, että neuloin ne varpaista alkaen. Kokeilin nyt ensimmäistä kertaa tätä tekniikkaa ja se osoittautui oikein toimivaksi tavaksi tehdä sukka. Kantapään kohta oli jännittävä hetken verran, mutta kun mietin sitä perinpohjin hoksasin lopulta, kuinka se kannattaisi tehdä.





. . .

14.1.2015

Idea #43: Lapsen paljettipipo



Kuten UFO-haasteessani mainitsin, koitan saada nurkkiin kertyneitä keskeneräisiä käsitöitä valmistumaan. Yksi valmistuneista projekteista on tyttärelleni neulomani kaksinkertainen paljettipipo.

Tyttöni valitsi piponsa langat itse. Käytin Novitan Sädettä (paljettilanka) kaksinkertaisena päällimmäisessä pipossa ja kahta tekokuitua sisältävää lankaa (joiden vyötteet menivät valitettavasti jo hukkaan) päällipipon koristeraitoihin, tupsuun sekä sisäpipoon.




Pipo on kudottu yhtenä pötkönä aloituksesta valmiiksi asti. Aloitin pipon luomalla 8s ja leventämällä siitä 8s jokaisella kerroksella, kunnes silmukoita oli yhteensä 36. Sitten aloin neulomaan tavallisia kerroksia lisäyskerrosten väleihin aina lisäten tavallisten kerrosten määrää. Eli ensin neuloin yhden kerroksen kokonaan oikein, sitten yhden kerroksen oikein lisäten taas 8s, sitten kaksi kerrosta oikein, sitten taas kerroksen lisäten 8s ja kolme kerrosta oikein ja niin edelleen.
Tuolla tavoin lisäten pipon päälaesta tulee kauniin pyöreä.

Kun pipo oli riittävän leveä, neuloin suoraa neuletta, kunnes pipo oli riittävän pitkä. Sitten aloitin sisäpipon neulomisen.
Tein sisäpiposta raidallisen tyttären toiveesta ja se helpotti huomattavasti myös pipon alareunan paikan hahmottamista tekoprosessin aikana.
Neuloin noin viisi kerrosta ja kavensin sitten 4s tasavälein pois. Jatkoin suoraa neuletta, kunnes pääsin kavennusten alkuun. Sitten kavensin samalla kaavalla kuin millä olin leventänytkin, kunnes jäljellä oli enää 8s. Kuroin sisäpipon viimeiset silmukat suppuun ja vetäisin ne päällipipon puolelta aloituskohdasta ulos pipon läpi. Samalla pipo kääntyi itsensä sisään kaksinkerroin.

Sitten päättelin aloituskohdan, valmistin tupsun ja sidoin sen paikoilleen.




Lopuksi virkkasin vielä ketjusilmukkareunan pipon alareunaan, jotta pipo ei menisi ihan mutkalle käytössä, vaan pysyisi siististi kohdillaan.

Ainiin! Täytyy vielä mainita sellainen, että ennen kuin aloittaa sisäpipon päädyn kavennukset, on hyvä kääntää pipo nurin ja päätellä pipon nurjalla puolella olevat mahdolliset langanpäät, sillä niihin ei enää pääse käsiksi kun pipo on valmis ja kavennettu. Voisi harmittaa aika tavalla, jos sen tajuaisi vasta siinä vaiheessa, kun kavennukset on jo tehty.

Piposta tuli kiva, tytär on tyytyväinen ja on se ainakin lämmin! Heti kuvauspäivänä se piti saada päähän ja käyttöön. Sehän on se tärkeinkin.

. . .

8.1.2015

Kuinka niin kesken? (UFO-Haaste vuodelle 2015)



Olen varmaan keskeneräisten projektien kuningatar, jos päättelee siitä, kuinka monta erilaista käsityöproggista ja muuta yritelmää minulla on lojumassa erilaisissa työstön vaiheissa pitkin laatikoitani.
Asioiden aloittaminen on vain niin kivaa ja inspiroivaa, kun taas niiden kerralla loppuunsaattaminen vaatisi usein pitkäjänteisyyttä, kärsivällisyyttä ja itsekuria. Ei pidä ymmärtää väärin, kyllä minä noita projektejani tavalla tai toisella päätökseen saan yleensä muutaman kuukaudessa, mutta jos osa on ollut työstön alla viikon, joku toinen on saattanut kaivata sitä viimeistä innonripettä neljäkin vuotta helposti.
Monesti projekteilleni käykin niin, että ne kesken kaiken kehittyvät aivan uuteen suuntaan, kun en enää muista A) miten niitä olin alunperin suunnitellut tekeväni, B) mitä ne ylipäätään olivat.

Ja hei, minä olen sentään petrannut! Aiemmin olin ihan mahdoton, nykyään asetan itselleni edes jonkinlaisia rajoja ja aikatauluja. Mutta sen siitä saa, kun on herkästi innostuvaa sorttia, jolle pää lisäksi työntää ideoita työstettäväksi ovista ja ikkunoista.


Parsintaa odottavat sukat kuluvan talven alusta.


En oikeastaan harrasta uudenvuodenlupauksia, sillä niissä on aina niin väliaikainen leima niskassa ettei sellaisia kukaan ota vakavasti edes. Sen sijaan voisin asettaa itselleni haasteen (tammikuu kun on haasteinen aika), että alla olevalta UFO*-listaltani saisin valmiiksi kaksi projektia jokaista vuoden aikana aloittamaani uutta proggista kohden.


*UFO eli UnFinished Object

Lähes valmiit villasukat joulukuun lopusta.


Mutta mitä ihmettä minulla sitten onkaan työn alla?
Kuvasin tähän ihan vain muutaman tuoreimman projektin, eli nämä kuvissa esiintyvät tuotokset eivät ole joutuneet muutamaa kuukautta kauempaa vielä hautumaan missään odottamassa uutta inspiraatiokipinää. On siis ainakin villasukkaa, -pipoa, paitaa ja kudottuja kaktuksia. Huh.
Taitaa olla järkevintä laittaa vaan yksi pitkä lista kaikesta, minkä vain löydän ja ruksia niitä sitten sieltä ylitse sitä mukaa, kun saan homman etenemään.


Työn alla oleva pipo tammikuun alusta.

Ompelua odottava tuunattu paita viime syksyltä.


Yksi pitkä lista:

  1. Kudotut kaktukset   POISTETTU TURHANA
  2. J:n sukkien parsinta VALMIS!
  3. J:n punamustat sukat loppuun  VALMIS!
  4. K:n kaksinkertainen paksu pipo VALMIS!
  5. Vihreän tuunatun kauluspaidan ompelu
  6. K:n saksionnettomuuteen joutuneen paidan muokkaus hihattomaksi VALMIS!
  7. Tussikuvioidun keltaisen paidan värinkiinnityssilitys
  8. Pöllöpaidan muokkaus K:ta varten
  9. Kudottu tyynynpäällinen    POISTETTU TURHANA
  10. Musta neuletakki palmikkoreunoilla
  11. Liilan koelapasen purku VALMIS!
  12. K:n kirjoneulelapasten loppuunkudonta (enää 1/4 jäljellä!)
  13. Liilan koerannekkeen purkutoimi VALMIS!
  14. Harmaan virkatun rinkilän purkutoimi VALMIS!
  15. Nahkaisia tukkapantoja
  16. Kankaisia tukkapantoja
  17. Korsetti
  18. peikkonukke
  19. huopainen kukkakoriste kuuseen
  20. pehmojouluvalokoristeet kuuseen
  21. vihreä pöllökoriste
  22. kirjottu pöllöpehmo
  23. kukkamekko K:lle   VALMIS
  24. tummanharmaat lapaset
  25. lapas/sukkamatto
  26. Kalannahkakirja
  27. toinen kalannahkakirja
  28. satukirja
  29. toinen satukirja
  30. kolmas satukirja
  31. pitkäpistoalbumi
  32. pitkäpistovieraskirja
  33. korjattava kirja #1
  34. korjattava kirja #2
  35. korjattava kirja #3
  36. paperivalokuvien laitto albumiin (kulmat uupuvat)
  37. pieni nyan cat-ristipisto
  38. vaaka-kirjontatyö
  39. korkkiset ilmoitustaulut
  40. decot   VALMIS
  41. mäenlasku-albumi
  42. kiiltokuvaprojekti 2.0
  43. ponibanneri

Tässä kaikki, mitä näin äkisti sain kaivettua päivänvaloon.
Hämmästyin itsekin, kuinka paljon kaikkea sieltä löytyi. Osa noista projekteista on tosin suoraan sanottuna sellaisia, joita olisi ihan mahdotonta saada valmiiksi vuoden aikana, sillä ne vaativat muutaman vuoden työstöajan ihan vain materiaalikertymän odottelun vuoksi. Hyvänä esimerkkinä tuo lapas/sukkamatto, jota varten kerrytän hitaasti, mutta varmasti kasaa pukineita tikattavaksi. Suurimman osan kohdalla valmistuminen olisi vain kiinni siitä, että tarttuisi toimeen ja tekisi. 
Katsotaan, mitä saan aikaan.

Onko jollakulla muullakin vastaavanlainen taipumus aloittaa enemmän kuin valmistaa loppuun? Jakakaa ihmeessä omia kokemuksianne vaikka siitä, miten olette koittaneet ratkoa pulmaa tahoillanne. Olen kiinnostunut kaikista vinkeistä! :D

. . .

Edit: Tähän loppuun laitan vielä tänä vuonna aloitetut uudet projektit sitä mukaa, kun niitä tulee laitettua tulille. Katsotaan ja toivotaan että osaanko pitäytyä tuossa "valmista kaksi, aloita yksi"-periaatteessa.


  1. I:lle lapaset  VALMIS
  2. I:lle toisetkin lapaset  VALMIS
  3. J:lle villasukat
  4. Pahviset pöllökoristeet
  5. H:lle lapaset  VALMIS

. . .