13.1.2014

idea #21 : neulakinnastekniikan alkeita

Pidän neulakintaiden tekemisestä ja kirjoitin itselleni siitä kuvitetut ohjeet talteen. Nyt voisin jakaa ne tässä.


Neulakinnastekniikan perusteita oikeakätiselle


Kinnastekniikalla töiden valmistukseen tarvitset lankaa, sakset sekä puisen tai luisen kinnasneulan.
Kinnasneula on usein noin etusormen mittainen tylppä neula, joka on usein muodoltaan litteähkö ja suurisilmäinen. Kinnasneulan voi valmistaa helposti itse puutikusta vuollen. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää neulan ulkopintaan; neula on hyvä hioa sileäksi ja vahata tai öljytä ennen käyttöä.

Varsinkin harjoittelun alkuvaiheessa kannattaa käyttää tiukkakierteistä, tasaista lankaa, jotta lankalenkit erottuvat selkeästi toisistaan.

Neulontatöissä käytetään pitkiä lankoja, jotta lankaa ei joutuisi vaihtamaan turhan tiuhaan.  Ota reippaasti käsiesi välin mittainen tai pidempi lanka ja vedä se kaksin- tai kolminkerroin neulasta, jotta neulonta sujuisi jouhevasti, eikä aikaa kuluisi pitkän langan läpi vetämiseen.

Lankaa ei kannata solmia vaihtokohdassa, sillä solmusta jää ruma ja ikävän tuntuinen patti valmiiseen työhön. Jätä langan loppupää roikkumaan vapaasti työn nurjalle puolelle ja aloita uudella langalla siitä, mihin vanhan langan kanssa jäit. Työn valmistuttua lankojen päät pujotellaan työn nurjalle puolelle siististi piiloon.
Työn purkautumisesta ei tarvitse kantaa huolta. Kinnastekniikka perustuu pikemminkin lankojen pujotteluun erilaisille kiepeille kuin silmukoihin (vrt. kutominen, virkkaus). Työn voisi siis sanoa olevan pelkkää solmua ja sotkua.
Samasta syystä kinnastekniikalla valmistetut sukat ja lapaset ovat kestäviä, eivätkä purkaudu herkästi, vaikka niihin tulisi reikä.

Kinnastekniikoita on useita erilaisia ja tässä näyttämäni on vain yksi monesta. 


Aloitus:




Ota langanpää vaseman kätesi peukalon ja etusormen väliin.



Kieputa lankaa etusormen ympärille kolmesti myötäpäivään. 
Kiepin tulee myötäillä sormea, mutta ei puristaa. Pidä koko ajan kiinni langan häntäpäästä.




Irroita lankakieppi varovasti sormen ympäriltä. Litistä se peukalon ja etusormen väliin kuvassa näkyvällä tavalla.



Tässä lankakieppi kuvattuna ilman ympärillä puristavia sormia.




Edelleen vasemmalla kädellä aloituskiepistä kiinni pitäen, työnnä kinnasneula lankoineen itseäsi kohden kahden ensimmäisen lenkin alitse ja vedä lanka läpi.
Vedä lankaa työn läpi niin, että siitä muodostuu työhön uusi lenkki. Ole huolellinen, ettet kiristä lankaa liikaa.

Jokaisella tekijällä on omanlaisensa käsiala, jonka kehittyminen vaatii hieman harjoittelua. Juuri sinun käsialallesi sopivan työn tiukkuuden saat selville vain neulomalla harjoituskappaleita ja kokeilemalla.




Työnnä kinnasneula nyt päinvastaiseen suuntaan, eli itsestäsi poispäin. Pidä työ edelleen samansuuntaisesti kuin aiemmin.

Koukkaa neulalla kuvan osoittamasta kohdasta läpi, eli langan ulostulovälistä katsottuna yksi lenkki sinuun päin. Työnnä neula kahden lenkin alitse ja kahden etummaisen lenkin ylitse. Vedä lanka läpi.
Tällä kertaa kiristä lanka varoen työhön kiinni; älä jätä lenkkiä.


Jatka aloituskerroksen neulontaa toistamalla kohtia 4 ja 5, kunnes aloituskerros on haluamasi pituinen. Työstä ja sen aloitustavasta riippuen saatat tarvita melko lyhyen tai jopa pitkänkin aloituskerroksen. Aloitustavoista kaksi esimerkkiä jäljempänä.

Perussilmukkaa neuloessa pätee yksinkertainen muistisääntö:

         "Kahden ali, kahden yli."

Samaa sääntöä noudatetaan sekä vaiheessa 4 että 5.


Uuden silmukan kiinnittäminen aiempaan kerrokseen:



Työnnä neula yläkautta vanhan kerroksen alareunassa olevan lenkkirivistön läpi. Kts. kuva.
Kiristä lanka työn myötäiseksi.

Neulo uusi silmukka toistamalla vaiheet 4 ja 5.
Tee näin jokaisen uuden silmukan kohdalla, ellet ole aikeissa jättää reikää työhösi.

Joissakin tilanteissa voi olla tarpeellista, että neulontatyössä on aukko (esim. lapasessa kolo peukalolle). Tällöin neulo uusia silmukoita ketjuun samalla tavoin kuin aloituskerroksessa, mutta älä kiinnitä niitä aiempaan kerrokseen ennen kuin aukko on tarvitsemasi levyinen.



Kaksi erilaista tapaa aloittaa:


Otetaan esimerkiksi vaikka lapanen.
Voit aloittaa lapasen neulomisen joko varresta tai kärjestä.

Jos aloitat kärjestä, sinun täytyy tehdä ensimmäiseksi melko tiukkakääntöinen spiraali (Ohjeessa nimeltään U-käännös) ja vasta sitten edetä lapasen putkimaiseen rakenteeseen.

Jos taas aloitat varresta, teet ensimmäiseksi pidemmän aloituskerroksen, josta muodostat varren suuksi tulevan lenkin (ohjeessa nimeltään Rinkeli) ja alat neuloa lapasta ranteesta ylöspäin kohti sormia.

Aloitustapoja lienee muitakin erilaisia, mutta olen käyttänyt itse näitä kahta.


U-käännös:



Neulo ensin sopivan pituinen aloituskerros.
Ala sitten kiinnittää seuraavia neulomiasi silmukoita aloituskerroksen vasempaan laitaan. Kiinnitä silmukat, kuten edellä neuvoin.

Silmukoita neulotaan useampi yhteen lenkkiin, jolloin kerroksen ulkoreuna levenee ja työ tekee eräänlaisen u-käännöksen melkein kuin itsestään.


Rinkeli:


Neulo ensin sopivan pituinen aloituskerros.
Kiepsauta aloituskerros rinkeliksi. Kiinnitä seuraavat neulotut silmukat aloituskerroksen alkupäähän jommalle kummalle laidalle ja jatka silmukoiden neulomista putken muotoon.


Neulontatyötä on yhtä helppo leventää tai kaventaa kuin virkkuutyötä tai kudinta. Leventäessä neulo useampi silmukka samaan lenkkiin ja kaventaessa jätä lenkkejä välistä tarpeen mukaan.

. . .

Ei kommentteja: